Eilen oli kerta-avun vapaaehtoisten laivaristeily, ja ruokailu siellä. Ihanan aurinkoinen sää oli. Linnut lauloivat ulkona läheisessä metsikössä, kun kävelin satamaa kohti.

 

Vaikka kiitosta ei kaipaakaan, kun vapaaehtoistyöhön on lähtenyt, niin onhan tällainen kiitosristeily hieno kädenojennus meille vapaaehtoistyötä tekeville. Kaikista paras kiitos on kuitenkin, kun käy asiointiavun keikan ja asiakas kiittelee, että on se hyvä, että on tällaista toimintaa, muutoin olisi tämäkin käynti, vaikkapa terveyskeskuksessa, ollut hankalampaa. Omaiset saattavat asua kauempana eivätkä aina pääse saattamaan. Ja kuten tiedetään, kotipalvelulla ei ole resursseja lähteä saattajaksi. Ja tärkeintä tietenkin on, että he hoitavat hyvin sen käyntinsä ja työnsä asiakkaan kotona.

 

Tällaisissa tapaamisissa kohtaa muitakin samaa työtä tekeviä ja saa vaihdettua kuulumisia ja kokemuksia. Vapaaehtoistyötähän on monenlaista. Välillä se tahtoo minullakin mennä ihan oikeaksi työksi ja siitä stressaantuu, kunnes huomaa oman jaksamisen kautta, että nyt on myös opittava sanomaan ei. Itselläni on silloin tällöin tullut vastaan tuo tai on saattanut käydä myös niin, että vapaaehtoistyön koordinaattori kysyy, että miksi ei käy, mitä muuta sinulla on siihen sovittuna. Jokaisella meillä on myös oikeus kieltäytyä, eikä tarvitse selittää miksei käy. Mutta sekin on opeteltava näin kilttinä ihmisenä, joita me vapaaehtoistyöntekijät usein olemme. Yksi asia mihin toivoisin tulevan muutoksen on se, että myös vapaaehtoistyö tulisi aktiivimalliin soveltuvaksi työksi. Toki nyt aktiivimalli ollaan purkamassa. Mutta vapaaehtoisena saatat tehdä useampia tunteja päivässä sitä vapaahtoistyötä ja se on monesti paitsi psyykkisesti niin myös fyysisesti kuormittavaa. Ja ilman palkkaa. Mutta siltikin antoisaa. Ja jatkan edelleen vapaaehtoisena opettelemalla säätelemään kerta-avun keikkoja itselle sopivaksi, koska tämäkin työ on oikeasti tärkeätä ja arvokasta. Ja useimmilla meillä on halu tehdä hyvää, laittaa hyvä kiertoon.

 

Jokatapauksessa laivaristeily oli mieleenpainuva ja mukava kesäinen tapahtuma. Aloitimme ruokailulla, kesäinen salaattipöytä oli katettuna ja maistui oikein hyvin, jälkiruuaksi oli vielä kahvit/teet ja raparperipiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Ruoka-aineallergiatkin oli hyvin otettu huomioon. Ruokailun jälkeen oli ihana istua laivan kannella aurinkoisen sään helliessä matkustajia. Siellä sai rupatella kanssamatkustajien kanssa ja toki myös nauttia itselleen sopivia juomia tai vaan katsella maisemia järven selältä käsin.

 

Kiitän tästä risteilystä, tämä oli hyvä tapa aloittaa kesä ja rentoutua hetken aikaa.

 

IMG_7491%20%282%29.jpg