Syksy riisuu puut lehdistään

paljaaksi

oksat näkyväksi

kahisevat lehdet askelten alla

värittävät maanpinnan

luovuttavat rakennusaineet metsälle

meille ruskan värit iloksi silmille


puiden lehdet maassa eivät ole roskia

vaan luonnon ravintoa

kiertokulkuun takaisin paluuta

sinne kuuluvaa


metsässä kulkiessani

rauhoitun ja nautin luonnon äänistä ja väreistä

paitsi silloin

kun näkymätön liikenteen ja teollisuuden hiukkaspäästö

ja äänisaaste

täyttää ympäröivän todellisuuden.


Metsänpoluilta ja muualtakin luonnosta

löydän usein lasinsirpaleita, muoviroskia, karkkipapereita

mitä tahansa ihmisen heittämää ilmeisesti itselle tarpeetonta

ne ovat niitä

jotka eivät kuulu luontoon

osan kerään

kaikkea toisten roskaamaa

en voi kantaa


Suomessa on puhdasta luontoa

vieläkin enemmän voimme pitää siitä huolta

omalla toiminnalla

jokaisella on vastuunsa.


Pitääkö olla huolissaan

tiedämme sen jokainen

huolissaan olo ei riitä

tarvitaan monenlaisia tekoja

aloitetaan ihan pienistä

vaikkapa kierrätyksestä ja arjen valinnoista

ja muistakin itsen tavoista toimia.