Syksy riisuu puut lehdistään
paljaaksi
oksat näkyväksi
kahisevat lehdet askelten alla
värittävät maanpinnan
luovuttavat rakennusaineet metsälle
meille ruskan värit iloksi silmille
puiden lehdet maassa eivät ole roskia
vaan luonnon ravintoa
kiertokulkuun takaisin paluuta
sinne kuuluvaa
metsässä kulkiessani
rauhoitun ja nautin luonnon äänistä ja väreistä
paitsi silloin
kun näkymätön liikenteen ja teollisuuden hiukkaspäästö
ja äänisaaste
täyttää ympäröivän todellisuuden.
Metsänpoluilta ja muualtakin luonnosta
löydän usein lasinsirpaleita, muoviroskia, karkkipapereita
mitä tahansa ihmisen heittämää ilmeisesti itselle tarpeetonta
ne ovat niitä
jotka eivät kuulu luontoon
osan kerään
kaikkea toisten roskaamaa
en voi kantaa
Suomessa on puhdasta luontoa
vieläkin enemmän voimme pitää siitä huolta
omalla toiminnalla
jokaisella on vastuunsa.
Pitääkö olla huolissaan
tiedämme sen jokainen
huolissaan olo ei riitä
tarvitaan monenlaisia tekoja
aloitetaan ihan pienistä
vaikkapa kierrätyksestä ja arjen valinnoista
ja muistakin itsen tavoista toimia.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.