Paras tapa viettää äitienpäivää on

niin kuin monesti aiemminkin

vapaalla tyylillä mutta kuitenkin perinteisellä tavalla.

Äitienpäivää olen viettänyt joskus Inarissa tunturin laella, muualla Suomessa metsäretkillä, luontopoluilla tai laavulla järven rannassa, perinteisesti kuitenkin luonnossa.

Lintujen tarkkailua, tiiraillen kuikkia ja muitakin lentäviä kuten

kimalaisia, perhosia ja kaikenlaisia siivekkäitä mitä tähän aikaan luonnossa saattaa nähdä.

Kierrellen erilaisissa paikoissa

lintutorneilla, pitkospuita pitkin patikoiden soisissa maastoissa, kivikkoista ja kallioista rinnettä kavuten tai metsän polkuja tallaten.

Lasten kanssa aloitimme tämän harrastuksen

aikuisen tyttären kanssa olemme jatkaneet aina kun on ollut mahdollista

kiikarit ja nuotiotarvikkeet mukana

kakkukahvit laavulla tai kannon nokassa istuen, luonnonäänet konserttina ympärillä,

toivottavasti perinne jatkuu jossain vaiheessa ja muodossa lastenlastenkin kanssa.

Äitienpäivälahjaksi puukko tai retkikirves,

pari kertaa perinteinen ruusu ruukussa

tärkein lahjoista retket perheen kanssa

missä tahansa Suomen luonnossa.

Olen huomannut

että elämäni aikana en ehdi kaikkia Suomen metsien polkuja taivaltaa

joten ulkomaan matkat saavat edelleenkin jäädä minun osaltani historiaan

jopa lähimetsissä riittää ihmeteltävää

aina on jotain uutta nähtävää ja monin aistein kohtaamisia.

Näin jatkuu kohdallani perinteinen äitienpäivän vietto.