Tartun ovenkahvaan

nykäisen ovea

astun yli kynnyksen

seison pirtissä.

Silmäys ympärille,

olen lapsuus- ja nuoruusmuistoissa.

Tuossa puusohva ovenpielessä

pyöreä pöytä vierellä

joulukaktus amppelissa

paavalinkukat  ja pelargoniat ikkunalaudalla.

Pöydän ympärillä penkeillä istumassa perhe

syömässä makkarakeittoa.

Läsnäoloa, kaikki paikalla töiden lomassa

se oli sen ajan läheisyyttä ja rakkautta.

Makuukamariin en mene

pirtissä on valoisampaa.

 

Pihalla sinilatvat ja liljat seinänvierustalla

kaksihaarainen koivu pihan keskellä

puita joissa voi kiipeillä,

pihlajat

kuten perinteisesti suomalaisten kotien pihoilla.

Maitotonkat navetan seinustalla

telineessä puhtaana ylösalaisin,

puuliiterissä halkoja kasassa

pihalla Fergu-traktori lähtövalmiina.

 

Kuljen joenrantaan

nyt se on vain uomana

pajupensaat rehottavat rannalla.

Silloin oli hiekkaranta

vesi uimakelpoista,

käsipohjaa, sammakkoa

eikä vedestä pois

vaikka oli huulet sinisenä.

Talvella hyvät mäet joenpenkalta

mäystäsuksilla.

 

Kävelen pihalta tielle

taakseni katsomatta.

Se oli senaikaista elämää,

tarpeellisia muistoja lapsuudesta.

Nyt eteenpäin.