Nyt ei rapsahda rapakot jalan alla
sade sulatti valkoisen pinnan maasta
nurmen teki näkyväksi, asfaltin vesitti kiiltäväksi.
Tuuli tiputteli puista loputkin lumet
heiluvat, huojuvat paljaat oksat
leikkivät tuulen ajamina.
Pilvet lipuvat harmaana taivaalla
minne menevätkään siellä.
Pisaroiden roiskeet ikkunalaudalla
kuin pamaus hiljaisuudessa
herättää minut unelmoimasta
olemaan ja hengittämään tätä hetkeä.
Hämärä hiipii päivänvalon lomaan
lähentää lempeästi ajan iltaan,
siinä se oli marraskuinen hetki
sisälläni rauhan ja seesteisen olon sai pintaan.
Jos pimeys tulee liian liki
sytytän valon tai kynttilään liekin
kotini värit, oman pesäni lämpö
kietovat lempeään syliin.
Onneni hetket tästä löysin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.