Tarvitsen uusia vaatteita. Kaupoissa käyn hypistelemässä takkeja, paitoja, mekkoja, puseroita, alusvaatteita, kaikenlaista päällepantavaa. Yleissilmäys kaupan ovelta näyttää silmissäni ankealta. On paljon harmaata, mustaa, luumun, violetin ja ruskean sävyisiä vaatteita. Nyt syksyisiä, harmaalla taitettuja, maanläheisiä värejä. Varmasti muotisuunnittelijoiden mielestä niistä saa tyylikkäitä asukokonaisuuksia. Huivilla tai koruillahan voi harmaata piristää tai kivalla laukulla ja kengillä. Ja senkin vielä kuulen, että ihmiset haluavat mustaa tai harmaata varsinkin näin syksyllä. Kysynnän ja tarjonnan laki vallitsee kaupoissa. Ja musta tai harmaahan on värinä turvallinen. Sen taakse voi piiloutua, se hoikentaa, siihen voi yhdistää erilaisia asusteita. Se on klassista, ei mene koskaan pois muodista. Ja jokaiselle se on tietenkin oma valinta ja vapaus valita.

 

Käyn kuitenkin läpi vaatetankoja, jospa siellä välissä olisi jotain minullekin sopivaa, väreiltään tai malliltaan ja kuitenkin vain tarpeellista, ei yhtä käyttökertaa varten. Joskus onnistun sopivan löytämään, usein myös täytyy kääntyä pois ja jatkaa jossain muualla etsintää. Onhan värejä ja on kivoja kankaita, mutta harvoin osuu omalle kohdalle näitä onnistuneita löytöjä. Nyt etsin kauniin vihreää takkia, vielä ei etsintä tuottanut tulosta. Ainakaan, kun etsin sitä näistä maapallon laajuisista kauppaketjuista. Lopulta löysin kuitenkin yhdestä pienemmästä kaupasta vihreän fleecetakin, jota nyt pidänkin mielelläni.

 

Sieluani haluan ravita värikkäillä vaatteilla. Ihollenikin sellaiset tuntuvat mukavilta. En voi laittaa päälleni mustaa vaatetta muuten kuin hautajaisiin mennessä. Musta ja harmaa laskevat minulla mielialaa, uuvuttavat, tekevät surulliseksi ja näkymättömäksi. Kirkkaat värit lisäävät energiaa, iloisuutta, inspiraatiota. Ympärilläni olevat värit tuovat aisteille virikkeitä, silmien kautta vaikuttavat kaikkialla kehossa, jopa parantavana värienergiana voivat toimia. Toki minäkin voin joskus jumittua johonkin väriin enkä uskalla kokeilla muiden värisävyjen tuomia uusia tuulia. Silloin voin tietenkin miettiä, olenko jotenkin paikoilleni jämähtänyt, siinä värissä tai elämäntilanteessa. Ja löytäisinkö värien avulla jonkinlaista uutta inspiraatiota omissa asioissa, niiden tarkastelussa, uusien näkökulmien löytämisessä. Haluan kuitenkin antaa väreillekin oman mahdollisuutensa.

 

Syön silmilläni, paitsi ruokaa, myös ympärilläni olevia värejä. Solujani ravitsee monipuolinen ravinto ja sen lisäksi ruoka, joka koostuu eri väreistä. Aistini nauttivat myös ympäristöni väreistä, jotka vuodenaikojen mukaan vaihtelevat.

 

 

ruska2.jpg

 

 

Kaikki päivät eivät ole samanlaisia, on surua, alakuloa, mutta pienien asioiden avulla voi löytää sen hetkiseen tilanteeseen iloa ja positiivisuutta. Kaikkea mahtuu elämään ja tarvitaankin. Tummien sävyjen kautta voin löytää erilaista näkökulmaa jokaiseen päivään. Kirkkaammilla väreillä taas iloisuutta, raikkautta tai vaan itsen huomioimista.

 

En halua elää musta-valkoisessa maailmassa vaikka huomaan useinkin sellaisen olevan pääni sisällä. Toivon kaikessa löytyvän vaihtoehtoja.