20221030_133228%281%29.jpg

 

Vaikka olenkin marraskuussa syntynyt

en tähän kaamosaikaan ole tottunut

siksi auringonvalon pilkahdus

on kuin oman mielen kirkastus.

 

Lapin kaamoksessa asuessa

en kokenut tällaista alakuloista oloa,

siellä pienikin kuura- ja lumikerros

toi pimeneviin päiviin valoisuutta

toisin kuin täällä etelämpänä,

jossa tänäkin syksynä on pitkiä aikoja satanut vettä

ja taivas ollut harmaan pilviverhon peitossa.

 

Luonnon ollessa lepotilassa

melkein kaikkien värien kadotessa

kaipaan valoa,

jokainen auringon pilkahduskin

tuo sisälleni lämpöä ja iloa.

 

Kirkasvalolamppu aamulla ja d-vitamiinia purkista,

led-valoja päivällä,

kynttilöitä illalla,

ja ainahan voi kotoilla, lukea ja kutoa,

niiden avulla selviää tästäkin pimeästä ajasta.

 

Joulun jälkeen alkaa päivä jo pidentyä

kevättä kohti mennessä, 

siinä välissä

lumihankien valoisuutta katsellessa.