Istun tyhjän värityskirjan äärelle
piirrän siihen kodin, jossa haluan asua
piirrän huonekalut
kuvitelmissani istahdan tuolille ja katselen ympärille
aistien miltä tuntuu istua uudessa kodissa
ja nauttia sen tunnelmasta
puhtaudesta, rauhallisuudesta ja sopivasta hiljaisuudesta.
Yhtäkkiä kuulenkin naapurista lasten metelöintiä, hyppimistä, kiljumista ja huutamista
päätän, en menekään nyt samaan tunnekuohuun kuin aiemmin
yritän keskittyä rauhallisuuteen,
tunnen kuinka rauhoitun,
jään kuuntelemaan hiljaisuutta,
olonikin rauhoittuu, sydämen syke laskee
aistin tunnelmaa
menen vielä vaaleanpunaisen kuplan sisään
keskityn
tunnen rauhan virtaavan edestakaisin kehossani
olen kuin virtaavan joen aalloilla
kehoni nousee ja laskee lempeästi aaltojen keinutellessa
ympäristöni ja kotini on nyt rauhansatamani.
Palaan tunteeseen aina
kun kuulen naapurin lasten metelöivän iltamyöhällä
uskon saavuttavani tilan jossa on hyvä olla.
Jatkan piirtämistä ja värittämistä
tyhjän kirjan äärellä
mitä tahansa sinne piirränkään
tunnen ne kaikilla aisteillani
saavuttaakseni unelmani.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.