Kuoleman jälkeen
elämä on erilaisissa laatikoissa,
ruumis arkussa ja uurnassa
ihmisen elämäänsä tarvitsemat tavarat laatikoihin pakattuna
kierrätykseen tai roskiin menossa.
Sellaista ihmisen loppu on.
Mutta ennen laatikkoon joutumista
on monenlaista elämää
josta ainakin asiakirja jää
sekä omaisille ja ystäville mieleenpainuvia hetkiä.
Toivottavasti sieltä löytyy monenlaisia muistelun arvoisia
itkettäviä, naurettavia, kokemuksellisia
tai upeiden kohtaamisten sävyttämiä tapahtumia,
kirjoitelmia ja päiväkirjoja,
joita itse voi lukea ja muistella läheisten ihmisten kanssa
ennen kuolemaa
ja toiset sen jälkeenkin.
Kunhan vaan uskallan niitä kokemuksia kohdata,
päiväkirjoihin kirjoittaa
muistoiksi seuraavalle sukupolvelle
myös lohdutukseksi ja esimerkiksi,
että kenenkään elämä ei lopu kuolemaan
jos on uskaltanut elää ja toteuttaa haaveitaan.
Mutta kuitenkin,
kaiken muistelun jälkeen
minut voi unohtaa ja jättää muistojen joukkoon
ja jokaisen on jatkettava
omannäköistään elämää.
Ehkäpä meistä joksikin aikaa
jonkinlainen jälki jää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.