Kuoleman jälkeen

elämä on erilaisissa laatikoissa,

ruumis arkussa ja uurnassa

ihmisen elämäänsä tarvitsemat tavarat laatikoihin pakattuna

kierrätykseen tai roskiin menossa. 

 

Sellaista ihmisen loppu on.  

Mutta ennen laatikkoon joutumista

on monenlaista elämää

josta ainakin asiakirja jää

sekä omaisille ja ystäville mieleenpainuvia hetkiä. 

 

Toivottavasti sieltä löytyy monenlaisia muistelun arvoisia 

itkettäviä, naurettavia, kokemuksellisia

tai upeiden kohtaamisten sävyttämiä tapahtumia,

kirjoitelmia ja päiväkirjoja,

joita itse voi lukea ja muistella läheisten ihmisten kanssa

ennen kuolemaa

ja toiset sen jälkeenkin.

 

Kunhan vaan uskallan niitä kokemuksia kohdata, 

päiväkirjoihin kirjoittaa

muistoiksi seuraavalle sukupolvelle

myös lohdutukseksi ja esimerkiksi, 

että kenenkään elämä ei lopu kuolemaan

jos on uskaltanut elää ja toteuttaa haaveitaan.

 

Mutta kuitenkin, 

kaiken muistelun jälkeen

minut voi unohtaa ja jättää muistojen joukkoon

ja jokaisen on jatkettava

omannäköistään elämää.

 

Ehkäpä meistä joksikin aikaa

jonkinlainen jälki jää.

 

askelkuvio%20%282%29.jpg