Elämäni aikana olen luopunut 

muutamista työpaikoistani 

joistakin ystävistäni 

lapsuuden perheestäni 

kodeistani 

menneisyydessä kohtaamistani asioista ja tapahtumista 

 

myös ne ovat pieniä kuolemia 

niiden hetkien osalta 

 

olen työni kautta nähnyt kuolemaa 

pohdin

miksi tuntea sitä kohtaan pelkoa 

toki se on tuntematonta 

pelkäänkö myös lähteä töihin aamulla 

liikenteessäkin voi sattua mitä tahansa 

 

läheisensä menettäneiden surevien ihmisten kanssa

olen oppinut läsnä olemaan 

saanut kulkea pienen matkan 

myötäeläen siinä rinnalla 

ne ovat olleet hienoja hetkiä 

saada olla mukana 

kuunnella surun tarinaa 

ja omalla tavallaan 

kietoa rakkautta heidän ympärillensä 

 

olen kiitollinen näistä asioista 

ääripäät siinä kohtaa 

elämä ja kuolema 

jokainen lähtee täältä aikanansa 

vaikka emme sitä tiedosta 

emmekä olisi siihen valmiita 

 

olen saanut nähdä kuoleman 

ymmärtääkseni 

mitä on elämä