Masennus ja alakulo
kumpuaa tunteesta että en hallitse asioita
en ole riittävän hyvä ja arvokas
vaikka kaikkeni yritän
kun pienenkin valojuovan aistii
pidän kiinni
ymmärrän haavoittuvuuden
keskeneräisiä olemme kaikki
vaikka iso osa ihmisistä peittää sen
kiireen ja suorittamisen taakse
noidankehä kiertää
kunnes voimat loppuu ja putoaa rattailta
kaikki voi olla mennyttä
en olekaan se
jollaisena muut minut näkevät
jonkun loppumisella
kasvonsa menettämisellä
saa uuden alun
tuntemattomalla tavalla
taistelusta ja vahvuudesta voi luopua
ja itsensä arvostelusta
haavoittuvuus ja herkkyys ovatkin voimavara
kirjoitan niistä
koska ne ovat osa minua ja omaa totuuttani
lahja itselleni.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.